Asunnon arvon anatomia – Osa 4: Taloyhtiö vaikuttaa asunnon arvoon enemmän kuin moni ajattelee

Asunnon arvoa arvioitaessa huomio kiinnittyy helposti itse huoneistoon. Katsotaan pinta-alaa, pohjaratkaisua, kerrosta, näkymiä ja remonttien tasoa. Kerrostalo- tai rivitaloasuntoa ei kuitenkaan osteta irrallaan ympäröivästä rakennuksesta. Samalla tullaan osakkaaksi taloyhtiöön, jonka kunto, talous ja päätökset vaikuttavat asumiseen vielä pitkään kaupanteon jälkeen.

Tämän vuoksi kaksi samalla alueella sijaitsevaa, samankokoista ja yhtä hyväkuntoista asuntoa voivat olla arvoltaan hyvin erilaisia. Ero ei välttämättä näy myyntikuvissa lainkaan. Se löytyy taloyhtiöstä.

Miten taloyhtiö vaikuttaa asunnon arvoon?

Taloyhtiö vaikuttaa asunnon arvoon ennen kaikkea tulevien kustannusten, rakennuksen kunnon ja ostajan kokeman riskin kautta. Hyvin hoidettu yhtiö herättää luottamusta. Korjauksia on tehty suunnitelmallisesti, taloudesta huolehditaan ja tulevista hankkeista on saatavilla ymmärrettävää tietoa.

Jos yhtiön tilanne on epäselvä, ostajan on vaikeampi arvioida asumisen todellisia kustannuksia. Epävarmuus näkyy herkästi kiinnostuksessa ja tarjousten tasossa.

Asunnon arvo ei siis muodostu vain siitä, millainen koti on tänään. Ostaja arvioi myös sitä, mitä omistaminen todennäköisesti maksaa tulevina vuosina.

Tehdyt remontit voivat vahvistaa asunnon asemaa

Putkiremontti, julkisivukorjaus tai kattoremontti ovat taloyhtiölle suuria hankkeita. Kun merkittävät korjaukset on tehty asianmukaisesti ja rakennusta on ylläpidetty suunnitelmallisesti, asunto voi olla ostajalle turvallisempi vaihtoehto kuin vastaava koti yhtiössä, jossa samat työt ovat vielä edessä.

Tehty remontti ei silti tarkoita, että sen koko kustannus siirtyisi suoraan asunnon hintaan. Jos huoneistolle on esimerkiksi kohdistettu 50 000 euron lainaosuus, asunnon markkina-arvo ei välttämättä nouse samalla summalla. Remontin vaikutus riippuu rakennuksesta, alueesta, työn sisällöstä ja siitä, kuinka paljon ostajat arvostavat vähentynyttä korjausriskiä.

Merkitys voi näkyä hinnan lisäksi myyntiajassa. Ostajan on helpompi tehdä päätös, jos taloyhtiön suuret tekniset järjestelmät on jo uusittu eikä lähivuosien kustannuksista ole suurta epävarmuutta.

Tekemättömät remontit eivät aina ole ongelma

Vanhan talon ei tarvitse olla kauttaaltaan peruskorjattu ollakseen kiinnostava. Ostajat ymmärtävät yleensä, että rakennuksia pitää huoltaa ja korjata niiden elinkaaren aikana. Ratkaisevaa on, tunnetaanko rakennuksen kunto ja onko tuleviin töihin varauduttu.

Suunnitteilla oleva remontti on huomattavasti helpompi arvioida, jos sen laajuudesta, ajankohdasta ja kustannuksista on jo jonkinlainen käsitys. Ostaja voi silloin ottaa tulevan lainaosuuden huomioon omassa taloudessaan ja tarjouksessaan.

Hankalampi tilanne syntyy, jos yhtiön asiakirjoissa mainitaan suuri korjaustarve, mutta hanketta ei ole tutkittu tai valmisteltu pidemmälle. Putkien, julkisivun tai katon kunnosta voi olla huolta, vaikka toteutustavasta ja kustannuksista ei vielä tiedetä mitään. Tällöin ostaja joutuu hinnoittelemaan mukaan myös epävarmuuden.

Joskus juuri epämääräinen riski vaikuttaa kysyntään enemmän kuin tiedossa oleva suuri remontti.

Vastike kertoo vain osan taloyhtiön taloudesta

Matala hoitovastike näyttää myynti-ilmoituksessa houkuttelevalta, mutta se ei yksin kerro hyvin hoidetusta taloudesta. Vastike voi olla matala esimerkiksi siksi, että yhtiöllä on vuokratuottoja tai muuta omaisuutta. Se voi kuitenkin olla matala myös siksi, että kunnossapitoa on siirretty eteenpäin tai talouden puskurit ovat vähäiset.

Korkeampi vastike ei puolestaan automaattisesti tarkoita huonosti hoidettua yhtiötä. Lämmitystapa, rakennuksen ikä, palvelut, tontti ja kiinteistön ominaisuudet vaikuttavat kustannuksiin. Olennaisempaa on selvittää, mihin rahat käytetään ja vastaako vastiketaso yhtiön todellisia menoja.

Ostajan kannalta kiinnostava kysymys on myös se, kuinka vakaalla pohjalla talous on. Onko yhtiöllä riittävästi maksuvalmiutta? Onko vastikkeita jouduttu korottamaan nopeasti? Onko osakkailla paljon maksamattomia vastikkeita? Miten lainojen korkokulut ja tulevat korjaukset vaikuttavat asumiskustannuksiin? Onko ylimääräisiä vastikkeita jouduttu keräämään?

Yksittäinen tunnusluku ei ratkaise asunnon arvoa. Kokonaisuus ratkaisee.

Yhtiölaina vaikuttaa ostajan maksukykyyn

Asunnon velaton hinta muodostuu kauppahinnasta ja huoneistoon kohdistuvasta yhtiölainaosuudesta. Ostajan pitää tarkastella näitä yhdessä, vaikka myyjälle maksettava kauppahinta näyttäisi pieneltä.

Suuri yhtiölaina voi vaikuttaa ostajan rahoituksen saamiseen ja kuukausittaisiin asumiskustannuksiin. Rahoitusvastike voi myös nousta, jos lainan lyhennysvapaa päättyy tai korkokulut muuttuvat. Tämän vuoksi ostajaa kiinnostaa lainan määrän lisäksi sen takaisinmaksuaika, korkoperuste ja mahdollisuus maksaa huoneistokohtainen osuus pois.

Myyntihintaa määriteltäessä on tärkeää verrata asuntoa muihin kohteisiin velattomien hintojen perusteella. Sekään ei vielä riitä, jos vertailtavien taloyhtiöiden kunto, remonttihistoria ja tulevat kustannukset poikkeavat olennaisesti toisistaan.

Oma vai vuokrattu tontti?

Tontin omistus vaikuttaa sekä asumiskustannuksiin että ostajan kokemaan turvallisuuteen. Omalla tontilla sijaitseva taloyhtiö koetaan usein ennakoitavammaksi, koska tontin vuokran tarkistukset eivät aiheuta samanlaista kustannusriskiä.

Vuokratontti ei silti tee asunnosta huonoa. Olennaista on tuntea vuokrasopimuksen ehdot, jäljellä oleva vuokra-aika ja tapa, jolla vuokraa tarkistetaan. Jos vuokrasopimus on päättymässä lähivuosina, ostaja haluaa ymmärtää, millainen vaikutus uudella vuokratasolla voi olla vastikkeisiin.

Joissakin yhtiöissä huoneistolla on mahdollisuus lunastaa oma osuutensa tontista. Silloin myös lunastushinta ja siihen liittyvät ehdot ovat olennainen osa asunnon kokonaisuutta.

Pienissä taloyhtiöissä vastuut voivat poiketa tavallisesta

Rivi-, pari- ja erillistaloyhtiöissä yhtiöjärjestykseen voi sisältyä tavallista laajempi osakkaan kunnossapitovastuu. Osakas saattaa vastata itse esimerkiksi rakennuksen ulkopinnoista, vesikatosta, piha-alueesta tai teknisistä järjestelmistä, vaikka suuremmissa taloyhtiöissä vastaavat asiat kuuluisivat yhtiölle.

Tällainen vastuunjako ei välttämättä vähennä asunnon arvoa, mutta sen pitää olla ostajan tiedossa. Muuten edulliselta näyttävä vastike voi antaa tulevista kustannuksista väärän kuvan.

Erityisesti pientalomaisessa asumisessa kannattaa aina selvittää, muistuttaako ostettava kokonaisuus vastuiden kannalta enemmän tavallista asunto-osakeyhtiötä vai omaa kiinteistöä.

Hyvin hoidettu taloyhtiö ei tarkoita remontitonta taloyhtiötä

Kaikissa rakennuksissa tulee vastaan korjauksia. Hyvin hoidetun taloyhtiön tunnusmerkki ei ole se, ettei mitään tarvitsisi koskaan tehdä. Parempi merkki on se, että rakennuksen kuntoa seurataan, korjauksia suunnitellaan ajoissa ja päätöksenteosta jää selkeä jälki asiakirjoihin.

Ostajan kannalta luottamusta lisäävät ymmärrettävä kunnossapitotarveselvitys, tehdyt kuntoarviot ja realistinen suunnitelma tulevista hankkeista. Myös yhtiökokousten pöytäkirjat kertovat paljon. Niistä voi käydä ilmi, miten yhtiössä tehdään päätöksiä ja millaisia asioita osakkaiden kesken on käsitelty.

Kunnossapitotarveselvitys ei kuitenkaan ole remonttipäätös tai lupaus tarkasta aikataulusta. Se kuvaa hallituksen näkemystä sellaisista kunnossapitotarpeista, joilla voi olla lähivuosina olennainen vaikutus asumiseen tai kustannuksiin.

Mitä kiinteistönvälittäjä selvittää ennen asunnon myyntiä?

Ennen hinnan määrittämistä ja markkinoinnin aloittamista välittäjä hankkii taloyhtiötä koskevat ajantasaiset asiakirjat. Näitä ovat muun muassa isännöitsijäntodistus liitteineen, tilinpäätös, talousarvio, yhtiöjärjestys, kunnossapitotarveselvitys ja viimeisimmät yhtiökokouspöytäkirjat.

Asiakirjojen hankkiminen on vasta työn ensimmäinen vaihe. Välittäjän pitää perehtyä niiden sisältöön, verrata tietoja toisiinsa ja selvittää mahdolliset ristiriidat tai epäselvyydet. Samalla arvioidaan, miten yhtiön tehdyt ja tulevat korjaukset, lainat, vastikkeet, tontti sekä taloudellinen tilanne vaikuttavat juuri kyseisen asunnon arvoon ja kiinnostavuuteen.

Yksittäinen tuleva remontti, yhtiölaina tai tavallista korkeampi vastike ei vielä ratkaise asunnon arvoa. Välittäjän tehtävänä on muodostaa kokonaiskuva ja suhteuttaa taloyhtiön tilanne alueen muihin myynnissä oleviin ja toteutuneisiin kohteisiin. Tämän pohjalta asunnolle voidaan määrittää perusteltu hinta ja valita oikea myyntistrategia.

Taloyhtiön vahvuudet tuodaan markkinoinnissa selkeästi esiin. Jos yhtiötä on hoidettu suunnitelmallisesti, merkittäviä korjauksia on jo tehty tai talous on vakaalla pohjalla, tiedot voivat vahvistaa ostajan luottamusta. Myös tulevista remonteista ja muista olennaisista asioista kerrotaan avoimesti ja oikeassa yhteydessä. Näin ostaja pystyy arvioimaan kohdetta realistisesti ja tekemään päätöksensä riittävien tietojen perusteella.

Asunnon arvo syntyy huoneiston ja taloyhtiön kokonaisuudesta

Kaunis koti hyvässä taloyhtiössä on eri tuote kuin yhtä kaunis koti yhtiössä, jonka tulevat kustannukset ovat epäselviä. Siksi pelkkä alueen keskimääräinen neliöhinta ei anna luotettavaa vastausta yksittäisen asunnon arvosta.

Arvioinnissa pitää ymmärtää sekä asunnon ominaisuudet että ympäröivän yhtiön todellinen tilanne. Kun nämä yhdistetään paikalliseen kysyntään ja ajankohtaiseen markkinatietoon, myös hinnoittelu voidaan tehdä perustellusti.

Jos oman asunnon myynti on tulossa ajankohtaiseksi, taloyhtiön asiakirjat kannattaa käydä läpi jo ennen myyntipäätöstä. Niiden perusteella voidaan arvioida, millaiset asiat vaikuttavat juuri tämän asunnon arvoon ja miten kokonaisuus kannattaa tuoda markkinoille.

Heidi Juuti
Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, KiLAT ja sisustussuunnittelija

Seuraava
Seuraava

Asunnon arvon anatomia – Osa 3: Hyvä pohjaratkaisu näkyy hinnassa – mutta voiko huonon pohjan korjata?